Päivällä haettiin Konstaa eskarista ja tein koulun kentällä pienen setin. Christan vinkistä ajattelin kokeilla leikitnää Pulmua puukepillä ja purin yhden vanhan ohajatunkapulan ja otin siitä keskiosan leikkiin. Kilahti siihen ihan kunnolla ja leikki tosi hyvin!
-Jättönoutoja ja nostoja pulikalla palkaten. Eka lyhyemmästä matkasta, vaihtoi vauhtipalkalla hyvin pulikkaan. Toinen pidemmästä matkasta ja hoptin ennen nostoa- jätti kapulan ottamatta ja kiihdytti mun luokse pulikan toivossa. Hyvä palkka mielessä, hoputin liian aikaisin vai jättikö kapulan koska oli pitkästä aikaa iso sorvattu? Viimeisellä en hoputtanut niin paljon/aikaisin, poimi ok ja takaisin hyvin, vaihtoi pulikkaan aika nopsaa mun luona.
-Sivulletuloja ja seuraamisia, laitoin Pulmun hihnaan. 2x sivulle, lyhyt pätkä, pitkä pätkä (tässä astuin sivuun jos lähti liian eteen) jossa kehuin matkalla myös äänellä, lyhyt pätkä. Nyt tuntuu, että stressi nousee pätkien jatkuessa. Koko treenin oli tosi aktiivinen, mutta pätkien jatkuessa kaartelu lisääntyi väleissä ja oli aika matalana + läähättää. Ei kuitenkaan yrittänyt häipyä ja aloitti työt hyvin+ vastasi kehuun edelleen tosi hyvin. Palkkasin namilla kehun jälkeen kaikissa väleissä. Pitkällä pätkällä jotenkin tuntui myös, että kontakti painui välillä, mutta oli kuitenkin niin skarppina että pystyi heti itse korjaamaan jos astuin sivuun.
- Leikkiä pulikalla ja 2 x luoksetulo. Eka sivulle saakka (nami + leikki pulikalla), aika kivasti loppukin kun annoin uuden sivu käskyn, toisessa vapautin vauhtipalkkana pulikkaan aika lähellä ja sai hypätä sen mua vasten.
Olis tehnyt mieli jatkaa, mutta lupasin nyt tehdä lyhyitä treenejä ja vain sen mikä suunniteltu.
-------------
Kotona pökkyröi autosta otettaessa tiellä kulkevia lapsia, kielsin pöhkimisestä ja luikki sitten tosi ankean näköisenä mun ympärillä. Ja pökköili nurmella olevaa pökkyräistä ampparia; kävi eka tutkimassa sitä ja sitten ei voinut mennä nurmikolle lainkaan kun alkoi väistelemään sitä. Käskin tulemaan sinne ja ei auttanut, oli aika ankea mutta uskoi. Leikittiin nurmella pallolla ja unohti viimein ampparin.
Illalla tehtiin pari pikkusettiä pihassa- lähinnä jääviä, sivulletuloja, kapulantuontia, kaukoja. Jäävissä sotki seisomiseen istumista, eli nyt repertuaarissa on Pulmunkin mielestä kaikki 3 asentoa :D
Otin tiellä myös setin seuruuta. Leikin ensin pulikan kanssa, josta kävi ihan lämpöisenä, kiskoi hulluna vastaan ja jopa "ravisti" kiskoessaan. Kesken leikin laitoin Pn hihnaan, laitoin pulikan taskuun, kerroin seuruun alkulöpinät ja otin muist jonkun sivulletulon, jonka palkkasin kehu+leikki. Sitten käveltiin vähän pidempään, kehuin seuruussa äänellä josta Pulmu vähän "keuli" ihan kuin Satsun Welmu joskus aikanaan :) Palkaksi kehu, josta pomppi ihan innoissaan+ leikki pulikalla. Ei ollut yhtään matala ei! Tää on nyt selkee virejuttu. Siis tottakai koira yleensä rentoutuu leikillä paineesta paremmin+ kestää korkeammassa vireessä enemmän. Eli jos leikkii hyvin, on korkeammassa vireessä, yrittää "rohkeammin" ja palautuu paremmin. Namilla on ehkä matalammassa vireessä, kilttinä ei haluis tehdä virhettä ja stressi nousee kun yrittää kovasti- helpommin menee tässä passiiviseksi virheen pelossa. Mun vaan pitäis osata olla nyt niiiin selkee. Ja myydä sille nyt sellainen leikki, joka on Pulmun mielestä tavoittelemisen arvoinen.
-------------
Tosin tänään omat ongelmat tuntui ihan merkityksettömiltä kun ystävän koirasta kuului tosi surullisia uutisia. Ei oo elämä reilua ei! Tuhansia lämpimiä ajatuksia ja voimia!
