Saatiin kutsu Jessican hallin avajaisiin ja olipas kiva päivä! Treenattiin kaksi koiraa kerrallaa, Pulmu treenasi eka setin Tuurin kanssa yhtäaikaa ja Oili oli meillä apuna. Vähän tuli sellainen olo, että oltiin aina keskellä sitä, mitä Tuuri oli tekemässä ja pikku Pn juoksentelut kesti nippa nappa lapasessa. Mutta ei törmätty onneksi kuitenkaan! Häiriötä oli siis aikalailla kun monta ihmistä kehässä yhtä aikaa, mutta P selviytyi hienosti. Tavoitteena meillä oli tehdä seuruuta ja saada P leikkimään. Otin Pulmun halliin hyvissä ajoin ja sai pötkötellä omalla pedillä kehän reunalla ja katsella muiden treenejä. Halliin tullessa oli aika "höslän" oloinen ja koitti porhaltaa kaikkien luokse+ vinkui jonkin verran. Treenejä katsellessa piippasi myös jonkin verran, mutta kaikkea ei voi saada kai kerralla... Kun otin Pn mukaan ja mentiin kentälle, tuntui tosi kivalta ja yritteliäältä. Oili kehui, että sillä on ihana ja aktiivinen asenne ja tekikin tosi kivasti seuruuta. Tai joo, edistää kyllä mutta asenne oli kiva ja häiriöstä + paikasta huolimatta keskittyi muhun ja tekemiseen. Jessica sanoi, että näki et Pulmua olis hirmuisesti haluttanut mennä liehumaan Oilia ja muita ohitettavia, mutta tsemppasi hyvin ja teki hommia mun kanssa. Niin ja tässä kohti leikki kivasti!

Tavoitteet oli siis täytetty ja lopputreeni menikin vähän "sirkushuveja kansalle". tehtiin muistaakseni vähän noudon nostoja ja leikittiin pallolla ja tehtiin myös hyppyä (Jlla oli Pulmulle uusi Berran kankainen hyppy). Välillä P oli ihan tosi kivan oloinen ja hetkittäin vähän herpaantui ja muahan ärsyttää tietty jos ei ihan hulluna tavoittele lelua. Mutta ok setti ja tavoite täytetty: leikki ja seurasi :)

Toisessa setissä otettiin paikallaolo porukassa. Arvasin, että menee pökkyrään ja niinhän vähän menikin. En tajuu mikä "juttu" tähän paikallaolon alkuun on nyt tullut. Pulmu tuntui kivalta kun temputtelin sitä kehässä, mutta huomasin kyllä, että mitä enemmän sisään tuli koiria ja ihmisiä, sitä herkemmin P alkoi tehdä väleissä "paska kaartelua" mun jaloissa. No mentiin rivin reunaan ja P ekana maahan. Sivulla oli vähän ankeana ja painui heti päämaahan alas mennessä. Makasi siinä ok, vähän ahdistuneen näköisenä, olin aika lähellä ja kehuin+ kävin kerran silittämässä (ei nostanut päätä silloinkaan). No positiivista; vaikka ahdistaa niin pysyy ainakin just siinä kohti mihin on käsketty. Jessican kierrellessä kävelyt nosti vähän päätä ja oli vähän enemmän ahdistuneen näköinen ja laski sitten taas pään alas. Kun palattiin koirien luokse, nousi namiavulla jähmeästi sivulle ja vaputin heti. Ilahtui kehusta ja oli selvästi helpottuneen oloinen, mutta heti kun lopetin lirkuttelun ja astuin vähän eteenpäin niin ampaisi kehästä poispäin sen näköisenä että nyt mennään pois. Tuli heti kyllä takaisin kun käskin, mutta selkeesti olis halunnut häipyä paikalta. Perään otettiin istuminen, olis pitänyt jättää väliin, mutta osallistuin kuitenkin. Tässä (kuten arvasin) Pulmu oli vielä ahdistuneemman näköinen ja vaikka olin parin metrin päässä yritti vähän väliä painua maahan. Viimeistään siinä vaiheessa kun otin askeleen kohti mennäkseni palkkaamaan. Tästä nostin sen tylsänä pannasta takaisin istumaan ja kehuin taas kun pysyi. Jessican neuvosta palkkasin sitten muutaman kerran niin, että pysyin itse paikoillaan ja vapautin ja heitin namin sivuun. Tämä oli ok, paitsi yritti kyllä siitäkin aina livistää kehun jälkeen pois kehästä. Kun lopetettiin, kehuin ja leikitin omalla liikkumisella ja syötin nameja+ vein kehästä pois "tässä" käskyllä.

Viimeiseksi vielä leikitin Pulmua kehässä ja istuttiin siellä porukalla spekuloiden. Kaikki kyllä yritti vakuutella mua, että leikkii tosi hyvin ja sen asenne+ tekeminen on kehittynyt kovasti. Mari sanoi hyvin "Kun näkee paljon valmiita ja taitavia koiria niin on vaikea tietää mitä kaikkea niidenkin tiellä on ollut." Ongelmia on ihan varmasti kaikilla, kullakin omallaisensa. Pulmu on tosi kiltti, nöyrä ja yrittää parhaansa. Vaikeaa on se, että se on tosi pehmeä ja jos menee pökkyrään tai tulee vaikeaa niin menee passiiviseksi tai yrittää paeta paikalta. Ja kun mikään leikki ei ole yli kaiken ja se ei ole sika ahne niin ei lienee silloin muuta vaihtoehtoa kun nätisti kertoa, että ei ole vaihtoehtoa. Leikki varmasti vahvistuu (ainakin näin kaikki mulle nyt lupas :D) ja nyt on tärkeää laittaa focusta asenteeseen ja onnistuneisiin treeneihin. Mutta jos ei leiki niin ei saa mulla mennä hermot. Pitää miettiä niitä treenirutiineja nyt ja koittaa pitää omat hermot kurissa :)

Lopuksi käytiin vielä Oilin, Peten, Zipun ja Megin kanssa kävelemässä Sipoon kartanon pelloilla. Pulmu ei ollut yhtään sitruunanaama narttu vaan yritti kovasti saada kavereita leikkimään. Kiitos kaikille seurasta ja kivoista treeneistä! Onnea ja menestystä Koirakulma Areenalle!