KooKoolla oli möllitokot ja mentiin mukaan. Alossa oli 13 koiraa, Pulmu starttasi nro 11. Kisattiin hallissa kun kenttä lainehti, ovensuussa reilusti yleisöä. Tehdään nyt sitä aloa koska päätin, että kisataan SMissä viel siinä. En kerkee saada häiriönsietoa siihen kuosiin että olis reilua viedä Pulmua kokeilemaan avoa, alo kuitenkin paljon helpompi.

Paikallaolo: Kävin ennen kisaa leikkimässä hallissa (sivulletuloja leikistä, teki kivasti ja tuntui mukavalta) ja sitten autoon+ hain vähän ennen kehään menoa ulos odottamaan. Odottaessa muutama sivulletulo namilla. Aavistuksen oli jähmeä kun porukkaa tuli ympärille, mutta ennemmin ehken vähän ylivakasti keskittynyt kun kaameen ahdistunut. Kehään mennessä kyyristeli juoksutarkastusta, vapautin ja annoin liehahtaa vähän kävellessä (vein ilman hihnaa) ja tunttui oklta. Rivissä tuli sivulle ja piti tosi tarkkana kontaktia ja istui siinä pitkään kun odotettiin luoksepäästävyyttä. Annoin istua kun tuntui et Pulmulle helpompi kun piti selkeesti kontaktia ja "töissä" eikä tarvinnut pälyillä muita. Luoksepäästävyys ok, vapautin ja kehuin siitä (ilahtui) ja heitin namin. Uudestaan pa, hyvä kontakti, maahan omalla käskyllä hyvin. Kehuin ja annoin namin, jonka söi vähän nihkeästi. Mietin et onko järkeä tunkea namia sille jos ei ota sitä halukkaasti? Makasi pää vähän alhaalla, korvat osin pystyssä, väisteli katsomasta naapureita, mutta pysyi tasan siinä asennossa kun jätin. Paluussa painoi pään alas ja sivulletullessa ei nostanut sitä, eikä sitten tietty noussut ekalla pa. Mitähän tähän? Pitäis saada mielentila siinä paluussa jotenkin rennommaksi, ei pysty tekemään mitään jos on ihan koomassa.

Ennen omaa vuoroa otin Pulmun käymään hallissa, oli ensin tosi kivan ja rennon oloinen (moikkaili ilahtuneena ihmisiä ja tarjosi sivulle ja ilahtui narpasta), mutta kun suorittavaa koiraa käskytettiin "maahan" niin ihan kun Pn päässä olis naksahtanut joku ja alkoi kaarrella ja meni "jumiin". Jotenkin sain sen siitä rennoksi ja mentiin sitten ulos+ heittelin palloa ulkokentällä ja tein muutaman jäävän, pätkän seuruuta ja luoksetulon vauhtipalkalla. Siellä oli tietty kiva ja rento.

Oma vuoro tuli ja menin halliin. Jotenkin P kerkes mennä "vakavaan" moodiin kun odotettiin ovella hetki ja kerkes kuunnella edellisen koiran suoritusta. En tyrkyttänyt sille enää lelua vaan otin "siinä" käskyllä mukaan.

Seuruut: kokonaisuus oli kaiketi ok, välillä mulla ei ollut taaskaan hajua missä koira tulee kun kävelin ihan suorana ja pää pystyssä itse. Kävelin käskytykset aika pitkäksi tarkoituksella ja sen vuoksi myös ihan lähelle seiniä, mutta mun mielestä P klaarasi nämä hyvin ja liikkurin käskytyksen myös (Tiia ei tainnut pahemmin kulkea mukana). Yhden vasemmallekääntymisen kävelin tosi typerästi ja huonosti itse, tän takia mun pitäis päästä harjoittelemaan sitä liikkuroitua seuruuta. Yleisö huimasi Ptä eniten, oli mulkoillut vähän silmäkulmista kun oltiin lähellä, näennäisesti piti kaiketi kontaktia (pää pysyi). Positiivista se, että päätti kuitenkin tulla mukana eikä passivoitunut.

Maahan: tämä ok, paitsi paluussa painoi taas päätä alemmas ja ei noussut ekalla pa ja hetken mielijohteesta tökkäsin sitten vähän jalalla kylkeen ja ponnahti siitä kyllä hyvin.

LT: tässä matka oli tosi lyhyt ja P joutui juoksemaan yleisöä kohti (mä selin yleisön edestä), tuli tosi jähmeästi ja tuijotti ihmisiä, ajattelin jo hetken että jääkö matkalle. Selvisi kuitenkin. Tässä yleisön kyyläys jäi vähän päälle ja oli selkeesti häiriintynyt seuraavan liikken alussa kun porukka jäi taas seläntaakse.

Seisominen: alun seuruussa oli kuulemma ollut selkeesti "kiinni yleisössä", korvat liiskana yms. Musta alku tuntui kuitenkin oklta, annoin ehkä aavistuksen voimakkaan seis käskyn ja P oli lasahtanut maahan (huomasin vasta kun käännyin) kävelin kohti ja voivottelin että "oho, mites sä nyt noin?" ja otin mukaan ja pari kertaa seis uudelleen (tässäkin taisi ensin kerran tarjota maahan)+ onnistuneista kehut ja vähän liehumista .

Hyppy: tämä ok, jäi tosin aika lähelle hyppyä. Liikkeen loputtua vapautin, kehuin ja annoin liehua mun ympärillä ja heittelin muutaman namin kehässä (oli tosi rento ja innoissaan niistä) ja sitten juostiin pihalle ja menin heittelemään palloa ulkokentälle.

Ompahan tän mielentilan kanssa vielä duunia! Voi kun mä haluisin et P vois olla yritteliäs ja rento myös häiriössä/ kisassa! Nyt on niiiiin vakava. Mä olin mielestäni parempi itse, olin tosi selkeä ja rauhallinen, menin vähän omiani yli liikkurin käskytyksestä, en tehnyt liikkeiden aluista tai välikehuista juttua. Aluissa olin rennompi enkä säätänyt turhia, kehuissa kehuin iloisesti ja lyhyen ytimekkäästi ja annoin Pulmun vähän pyörähtää mun ympärillä ja otin sen sitten uudelleen "siinä" käskyllä mukaan. En jäänyt itse kehumaan sitä puhki ja yrittänyt tekemällä tehdä aktiivisemmaksi. Tähän olen tyytyväinen ja se tuntui hyvältä. Vaikka nyt jälkikäteen mietittynä moni asia olis voinut mennä paremmin niin en mä kuintenkaan ahdistunut siitä kehässä.

Alon jälkeen mä tuomaroin muutaman avo koiran ja Riikan treenin Ecan kanssa (pääsykoejutut) ja kisan jälkeen otin Pulmun halliin vielä Ecan kanssa yhtäaikaa (Riikka treenasi lisää). Tein vähän ruutua (ekaa ertaa myös maahan, kävelyt ja seuraamaan :D P oli tosi pätevä ja taitava!), merkkiä, luoksetuloa, seuruuta, kaukoja, sivulletuloja, noutoja isolla sorvatulla yms... Riikan käyttämät tutut käskyt (seiso, maahan, istu) sai Pulmun hetkittäin "naksahtamaan" ja aina hetkeksi vähän epävarmaksi mutta nopeasti se naksahti taas kivalle vaihteellekkin ja jatkoi taas tekemistä. Tällaisia "rinnakkaintreenejä" tarvittais paljon varmasti että pikkukoira tajuis et muut ei vaan liity meidän tekemisiin!