Keskiviikko iltana käytiin Konstan liikkakerhon aikana lenkillä upottavalla purtsilla ja treenattiin perään koulun kentällä. Kenttä oli aika möykkyinen ja sohjoinen:

*Ruutua; ensin palkkasin merkkiä ja sitten sai juosta ruutuun lelulle. Toistolla ruutu oli tyhjä ja Pulmu porhalsi onnellisena takarajan yli ja oli kovin hämmästynyt kun pallo ei jäänytkään suuhun haukkauksessa. No ei varmaan kun sitä ei ollut :D Paikkaa lähempää ja oli kyllä taas vaikeaa, jos ei lelu ollut ruudussa niin meni oikeaan paikkaan (taakse) pyörimällä. Sohjoon ei oikein ollut sopivaa targettia... Etureunalla kökkiminen viehättäis nyt kovasti, lähtee kyllä näppäränä tarjoamaan uutta paikkaa jos en kuittaa pyssäystä, mutta pyörimällä osuu sitten oikeaan paikkaan. Jossain kohden bongasi ruudun suunnasta jotain epäilyttävää ja kipitteli sinne vähän ankeana, mutta positiivista se että kykeni kuitenkin jatkamaan ja ilmekkin muuttui taas hyväksi.
*Seuruuta; huutelin itse käskyjä ja palkkailin satunnaisesti palloa eteen heittämällä, kehulla, vapautuksella.
*Z asentoja leikkien
*Stoppeja leikkien ja suora luoksetulo
*Ohjattua; heittelin kapulat levälleen ja ensin merkin palkkailua (lähetyksessä hetsaan pannasta, lähden kilpajuoksuun tai välillä ihan normi lähetys hetsihöpötysten jälkeen). Kilpajuoksu ajoi alussa kahta enemmän kapulalle, Pulmun mielestä se oli "jihaa, juostaan vaan kilpaa sinne kapuloille", ei ihan muistanut sitä merkkiä välissä :D Jotenkin kauheesti taas imua kapuloille. Yritin tehdä sitten pienemmältä matkalta ja myydä ajatusta, että jos menee kunnolla merkille niin saa noutaa. Loppuun yksi kutsunouto niin että jätin Pn seisomaan selin muhun ja kapulan sen eteen ja menin itse kauas. Juoksi kivasti :)

Meillä oli kivaa eikä hämäryyskään aiheuttanut mörköpöllöilyjä :)