Perjantai-illan kimppatreeni Areenalla. Mukana Jenni, Tiia ja Heidi.

Tiia ja Jenni treenasi eka ja Risty sitten, Pulmu tokavikana ennen Ekkua. Kyllä on pienelle vaikeaa olla boxissa hiljaa Ristyn treenin aikana! Oman vuoronsa jälkeen kyllä pötkötteli ihan tyynenä/hiljaa.

Johanna kuvasi ja Pulmun treeniä löytyy täällä. Pulmu teki omaa settiänsä ja pieni paussi leikkisetin jälkeen ja sitten pätkät seuraamista. Ihan söpöstihän se tekee, mutta mutta... Johanna tosin lohdutteli, että Jade oli pienenä tosi samallainen (ovathan sukuakin). Itteensä saa varmaan syyttää, mä oon ihan köpsö lelujen kanssa, ei ihme ettei pikkukoira pysy niissä kiinni kun on ihme nykimistä. Pitäis rauhoittaa käsi ja antaa Pulmun tehdä työ! Hyödyllistä kun näin sen videolta! Ja en osaa höllätä lelusta silloin kun Pulmu vetää vaan nyin lelua vielä itselleni ja sitten tosi epäloogisesti päästä siitä irti. Namin kanssa häslään myös jotain ihan kummaa tuossa seuraamisessa. Jossain kohti tuntui, ettei tule hyvin ja loikki käteen (en antanut namia), vaikka videolla taas tulee olo miksen palkannut? Mutta söpö se on kun yrittää :) En oikein tiedä miten "kuolleen lelun" ottamista pitäis tehdä, tuossa menee tosi köpösti. Toisena leikkinä on tehty jättö, hiivitty kauemmas ja olen vapauttanut (antanut "karata") leluun. Tosin varmaan tuo liukas alustakin vähän vaikuttaa, oli KooKoon hallilla edellisenä päivänä kuitenkin vähän "rajumman" oloinen. Söpösti se tarjoilee nyt sitä hyppyä ja joka väliin, Satsu ei kyllä meinennut ottaa mitään vastuuta jos joskus alokasluokan kisassa suoittelee sitä ihan omia aikojaan :) Mutta hyvä kun hyppii, vaikka ohjaaja häslää mitä sattuu. Ja nostaa kapulaa nyt tomerana ihan keskeltä :) Viisaan valmentajan neuvoilla pikkukoira edistyy.

------------------------

Pulmu on aloittanut kotona aitomisen nyt oikein kunnolla (onko se hyppy nyt niin pop :D), seuraa veljensä jalanjälkiä kaiketi! Eilen tuli kahdesti portin yli kun oltiin pois kotoa. Ekalla keikalla oli iloisena vastassa keittiössä ja sai aika viileän vastaanoton ja lähetin niskasta takaisin omalle puolelle. Toisella keikalla oli ihan hipihiljaa omassa huoneessa kun tultiin, kerkesin jo kehua ja ihmettelin miten se niin hillitysti otti meidät vastaan... Maailman viisain pieni koira oli käynyt puuhastelemassa muualla asunnossa (vetänyt mm. viimeiset joulukukat ihan tuhannen päreiksi keittiön pöydällä ja levitellyt multia sinne tänne) JA palannut omaan huoneeseen puuhastelun jälkeen. Täytynee keksiä korotukset porttiin ennen kuin perkule rikkoo itsensä (ja kaiken irtaimen). Niin kilttiä sukua, mutta vain koiranpentu. Ja pirun ketterä ja puuhakas sellainen!