Seuruu:
J: Bubblar lite hela tiden. Söker kontakt med pää. Juoksu hyppelevää. Missar position. Ser bra ut, trevligt.
O: Pulmu tuntui kivalta ja rennolta, tökki välillä päällä vähän jalkaan (possuilee mulle?) ja juoksussa pomppi. Positiivista että oli niin rennossa mielentilassa että päätti ihan pompahdella
Liikkeestä maahan:
J: Fri följ bättre. Allvalig ligg. Dubbelkommando i sitt. Fint moment.
O: perussetti, teki niin kuin käskettiin. Seuruussa odottaa jäävää ja on skarppi, maahan pamahti nopeasti, mutta on aavistuksen ”ahdistuneen” näköinen? Ei sellainen nopea, rento, pätevä ilme. Perusasentoon nousuun taisin nykäistä kropalla kun en ihan luottanut että nousee pelkällä käskyllä.
Luoksetulo:
J: Jämn fart men låg. Väntar på stännandet, ok stå. Tappar focus i avslut.
O: lähti ok laukkaa, stoppi ok, loppuosaan lähti laukassa mutta laski raville ennen loppua. Sivulle aavistuksen varovasti ja meni vähän mun taakse. Oli sellainen vähän matala ja odottavainen, mutta parhaita kisamaisia luoksetuloja mitä on tehnyt.
Liikkeestä seisominen:
J: Frimodig fritt följ= bra. Tar kontakt i ben med huvud. Bra stå, still.
O: perussetti, tuntui kivalta.
Nouto:
J: Ser bra ut. Sitten muut olivat kommentoineet sivusta (näitä J ei kait olisi kirjoituttanut muuten ylös): saalishyppy, banaani palautuksessa.
O: Lähti kivasti, hyppäsi vähän kapulalle, mutta palautukseenkin lähti ihan kivalla vauhdilla. Katseli paluussa sivussa seisojia ja juoksi banaanilla (väisti yleisöä?).
Kauko:
J: sitter ej ordentligt, ligg ok
O: alas nopeasti, toiseen istumiseen tuplakäsky ja molemmat istumiset sitkeitä ja vajaita. Maahan nopsaa, pa taisi nousta suht ok.
Hyppy:
J: hoppar, väntar på kommando (ei hyvä?) Skulle spynkg med föraren (???), föraren vai (?). Stöt i benen i ingång
O: perussetti, tässä oli vähän varovainen (porukka lähellä?) ja odotti kauheasti pysäytystä yms. Kietoutui paluussa jalkaan.
Helhet:
J: busig hund, inte frimodig -> ennakoi. Pelkää enemmän virheitä kuin kerää pisteitä.
O: Vaikka Pulmua huimasi ajoittain niin oli minusta tosi urhea ja aikaisempiin kisamaisuuksin verrattuna tosi kiva. Itse olin mielestäni aika fiksu enkä ihan jäässä vaikka jännittikin ja kehässä oli kiva olla. Väleissä tuli vähän odottelua ja laitoin Pulmun silloin maahan, tämä ok. Hyvin Jontte kuitenkin heti bongasi sen kiven kengästä mikä on ja saatiin viikonlopuksi projektia.
---------------------------
Seuraavassa setissä tehtiin sitten seuruuta. Jontte sanoi, että minun pitää opettaa pikkukoira sietämään pökkyräistä ohjaajaa, koska jännitän kisatilanteessa. Jos saan treeneissä itseni yhtä oudoksi ja Pulmu oppii, että siitä seuraa vain hyvää niin ei ole ongelmaa kisoissa. No jännityshän oli helppo saada aikaan… J vähän huuteli minulle ja kisapökkyrä ohjaajalle oli saatu aikaan. Jontte käskytti ja Pulmu muisti varmaan yhtäkkiä aikaisemmat häiriötreenit ja rupesi tietysti väistelemään. Tai sitten väisteli vain voimakasta käskytystä. Jossain kohden mentiin juoksua ja J huusi aika voimallisesti ”run run” (Pulmu luultavasti jäi siinä kohden) ja just kun ajattelin että mulla ei ole hajuakaan missä pikkukoira on niin näin silmäkulmasta kuinka Pulmu juoksi laajalla paimenkaarteella pitkää laukkaa kentän sivussa, samassa rintamassa mutta aika kaukana musta. Uudella käskyllä tuli takaisin seuraamaan ja tosi positiivista on se, että ei kuitenkaan päättänyt häipyä kentältä. Sama taisi toistua, mutta palasi aina käskyllä ja vaikka oli korkeassa stressissä ja vaikeaa niin teki hyviäkin seuruupätkiä. Ja vastasi kehuihin tosi hyvin+ leikki hienosti.
Jonten kommentit:
Koiran pitää luottaa ohjaajaan ja tuntea itsensä päteväksi vaikka ohjaaja onkin outo ja jännittää. Anna itsestäsi paljon kun kehut! Muista: tästä ei saa tulla peliä, jossa Pulmu oppii karkaamaan vaikeassa tilanteessa paikalta, palaamaan uusintakäskyllä ja saa sitten palkan.
-----------------------
Pe iltapäivän ekalla vuorolla tehtiin metallia. Olen treenannut metskua välillä pelkällä heittelyleikillä (J puhui tästä joskus valmennusrenkaan leirillä) eli heitellään metallia ja palkaksi palautuksesta saa uuden heiton. Ongelmana se, että heittelystä on seurannut aika törkeää kapulan räjäyttelyä ja paluut edelleen hitaita ja sivulletulossa on tosi varovainen. Ohjeeksi se, että jatketaan heittelyä mutta kielletään räjäyttelystä. Kerran Pulmu harkitsi häipyä paikalta kun kielsin kapulan läiskimisestä, mutta päätti sitten kuitenkin jatkaa. Pulmu sai tehdä aika monta metskunoutoa ja palkaksi uusi nouto, hypyn kanssakin tehtiin varmaan toistakymmentä toistoa.
Jonten kommentit: Jatka heittelyleikkiä, mutta kerro selkeästi että räjäyttely ei sovi. Paluussa sivulle tullessa kehu ja nosta kun kapula on suussa, olkaa ylpeitä! Jos menee tassuilla kapulalle niin ”ei” ja uusi ”hae”. Pitäkää hauskaa, luota koiraan ja ole ylpeä siitä. Kun ohjaaja tietää mitä tekee ja kannustaa oikein koiraa niin Pulmun on paljon helpompi olla.
-----------------
Pe iltapäivän toisessa setissä tehtiin ruutua. Ongelmana se, että läheltä tarjoaa hyviä paikkoja mutta kaukaa menee helposti pelkäksi juoksemiseksi. Viimeisimmissä treeneissä ennen leiriä saatiin kyllä hyviä paikkoja myös kauempaa ja luulen et ongelma johtunut vaan siitä että olen itse ollut huono kriteereissä ja erilainen lähitreenissä ja silloin kun P tulee kauempaa vauhdilla. Niistä on tullut kaksi ihan eri juttua. Heti alkuun kokeiltiin sitten lähettää Pulmu ruutuun kaukaa ja hyvin meni; oikeaan paikkaan ja pätevänä tarjosi pysäystä ruutuun ihan itse. Viisas tiesi olevansa kurssilla J
Jonten ajatuksia: tee ruudusta hauska leikki. Lähetä merkille, sieltä kutsu itseäsi kohden ja kesken matkan ”ruutuun”. Ruudussa kehu jos tarjoaa hyvää paikkaa itse ja juokse ruutuun palkkaamaan. Aina ei tarvitse palloa, voi vain juosta ilakoimaan hienosta tempusta ja kehua koiraa kunnolla. Sitten lähetä uudelleen merkille ja hienosta merkistä palkaksi ruutuun. Pulmu tykkää juosta, joten tämä olisi varmaan palkitseva leikki sille. Ohjaaja voi toistojen aikana siirtyä juoksulinjasta sivuun, enemmän lähelle evl asetelmaa. Jos tarjoaa ruudussa väärää paikkaa niin uudelleen ”ruutu”, jos juoksee vain kohti niin odota että itse tarjoaisi takaisin ruutuun, älä aika keskeytä toimintaa ja mene auttamaan. TEE LIIKKEISTÄ HAUSKOJA LEIKKEJÄ ÄLÄKÄ KESKITY VAIN HEITTELEMÄÄN PALLOA!
Treenin lopussa tehtiin vielä häiriöistumista ringissä. Ensin mietin mennäänkö vai ei, mutta päätin sitten rohkeasti liittyä joukkoon. Tämä oli Pulmulle tosi hankalaa, mutta urheasti pikkukoira päätti tämänkin selvittää. Ensin meni muutaman kerran maahan Jonten käskystä, mutta sitten päätti olla kuuntelematta vierasta. En ole koskaan nähnyt kenenkään istuvan sellaisessa asennossa kun Pulmu oli. Etujalat olivat aivan kuin nelinkerroin ja se yritti kaikin voimin vastustaa maahanmenoa kun Jontte käskytti, pää roikkui alhaalla mutta ei painunut maahan kun äiskä käski istua. Ja kertaakaan ei häipynyt kentältä vaikka varmasti mieli olisi tehnyt. Urhea pieni koira!! Treenin jälkeen oli kovasti ”huhhuh” fiiliksessä, mutta Marin avustuksella innostui käpyleikistä ja autoon mentiin vasta yhteistuumin.
