Nyt on sitten kaksi päivää testailtu tunnarin syvintä ongelmaa. Sunnuntaina tein aamusta pelkän oman piilotusta Laukaassa pihalla- ei ongelmaa- etsi hyvin, meni ja tuli suoraviivaisesti. Sitten kokeiltiin, viekö metalli ajatuksen. Heitin kapulan maahan ja lähetin etsimään piilotettua omaa- ei ongelmia. Sitten vein oman piiloon, tehtiin kisamainen metalli toiseen suuntaa, vapautin ja kehuin+ pudotin metallin maahan ja lähetin toiseen suuntaan etsimään omaa. Ei ongelmaa, palautti tunnarin jopa laukassa.

Iltapäivällä jatkettiin tunnarikokeiluja Miikan avustamana. Ensin pelkkää oman piilotusta. Aavistuksen Pulmu oli matalampana kun Miika seisoi lähettyvillä, mutta suoritti annetun tehtävän ilman mitään huuhailuja. Sitten pari vierasta peliin ja Miika vei oman (esitteli viedessään kapulaa Pulmulle ja mä olin kyykyssä Pulmun vieressä). Vapautus ja lähetys ja sama pelleily alkoi kun lauantaina: en voi mennä kapuloille, mielistelen Miikaa (joka seisoi sivussa), kiertelen ja kaartelen. Uudesta käskystä meni tosi mataksi ja luikki sinne tänne. Kun meni kapuloille niin pysähtyi ja tuijotti minua vain passiivisena. Höpöttelin vähän moittien ja menin laittamaan oman suuhun ja kävelytin pannasta lähtöpaikkaan. Uusinnalla meni taas kierrellen ja luikkien kapuloille, otti oman ja jäi istumaan sinne. Kutsuin ja jossain kohden mateli mun luokse. Ja seuraavalla yrityksellä ei taas ottanut omaa suuhun. Tätä jatkettiin jonkun aikaa ja viimein toi sen oman ihan itse. Välillä tehtiin pelkän oman piilotusta ja tässä ei ongelmaa, sitten kun taas kapulat näkyvissä niin väistely alkoi. Ja mitä enemmän Miika katsoi Pulmua niin sitä enemmän Pulmu väisteli. Palkatessa leikkiä ei kyennyt, mutta kehuista ilahtui.

Sunnuntaina illalla kokeilin kotona vielä normitunnarin ihan kaksin Pulmun kanssa- ei ongelmaa. Maanantaina aamulla tehtiin lenkillä oman piilotusta+ normitunnari; ei ongelmaa vaikkakin pelkän oman piilotuksessa asenne on kyllä rennompi ja parempi (ja vauhti parempi). Ja jos kapulat oli pitkässä heinikossa (oma+ 2 vierasta), lähti niille paremmin kun ei lähetyksessä nähnyt niitä. Selvästi "huimasi" enemmän jos kapulat oli ihan näkyvillä lähtiessä. Mutta meni hyvin suoraa kapuloille ja teki töitä eikä huuhaillut. Kotona tehtiin sisällä vielä yksi normitunnari Konstan avustamana ja Konsta jäi lähelle kapuloita tuijottamaan Pulmua. Ei haitannut, hyvin teki.

Maanataina illalla sitten taas Miikan avustamana sisällä: pidin pannasta, Miika esitteli omaa ja vei olkkarissa oman+ 2 vierasta. P meni pienen lenkin kautta kapuloille ja haisteli, otti oman ja palautti kapulan matalana Miikan sivulle. Ei meinannut tulla mun luokse vaikka kutsuin. Uusinnalla meni lähetyksestä keittiön pöydän alle piiloon. Hain pannasta ja vein rauhassa kapuloille, laitoin oman suuhun (höpötin taas matkalla) ja talutin lähtöpaikkaan. Näitä tehtiin taas muutama, lähetyksestä häipyi aina pöydän alle. Sitten meni taas jossain kohden mielistelemään ja lirppimään Miikaa kun oli kyykyssä kapuloilla. Lopulta sain sitten menemään suoraa kapuloille (taisin heittää oman, pidin Pulmua pannasta) ja tuomaan oman mulle. Lopuksi tehtiin vielä pari oman hakua Miikan jaloista, oli tosi vaikeaa. Voi huoh. Positiivista se, että nyt näiden parin pv aikana ei oo kajonnut vääriin vaan aina kun on tarttunut kapulaan niin se on ollut oma.

Eli ongelma on se, että joku seisoo katsomassa ja kapulat on näkyvillä. Pulmun pitäis tuijottajasta huolimatta mennä ja tehdä itse päätös mikä on oma ja tuoda se mulle. Sortteeraus ei ole se ongelma, haistelussa on tosi hyvä (ainakin ollut jos se nyt ei sitten mene rikki seuraavaksi).